Budapestissa käytiin loppujenlopuksi kahdeksan vaihtarin porukalla siten, että lähdettiin junalla lauantaiaamuna Miskolcista, eli perillä Budapestissa oltiin noin 11.30. Päivä vierähti nähtävyyksiä ihmetellen, ja illan suussa lähdettiin etsimään hotellia, joka tuli varattua netin kautta päivää ennen lähtöä. Oletimme hotellin olevan keskustan tuntumassa, mutta toisin kävi. Matkaa keskustasta taitettiin ensin metrolla, sitten paikallisjunalla, ja lopuksi muutaman kilometrin vielä kävellen. Ensikerralla katselemme Google Mapsia hieman tarkemmalla silmällä. Hintatasoltaan hotelli oli kohtuullinen, yö neljän hengen huoneessa maksoi 20€ per lärvi. Muulta tasoltaan hotelli ei päässyt edes kohtalaiselle tasolle. Hämmennystä herätti myös aulabaarissa ja aamiaissalissa menossa olleet perinteiset unkarilaiset häät. Kuvia Budapestista löytyy täältä.
Budapestin reissun jälkeen koin tarpeelliseksi listata sekä itseni päteväksi listaamaan erinäisiä huomioita ja vinkkejä Unkarissa elelemisen suhteen:
- Hintataso. Suomalaisesta näkökulmasta käytännössä kaikki on halpaa. Poikkeuksena ainakin leikkeleet, monimutkaisempi elektroniikka, kuten kamerat sekä tietysti yksinomaan turisteille suunnatut ravintolat, etenkin Budapestissa. Miskolcin hintatasosta voidaan ottaa esimerkiksi vaikka suomalaisista Lidleistäkin saatava Grafenwalder -olut, joka täällä maksaa noin 30c / ½ litran tölkki.
- Kraanavesi. Luulen, että puhdistusprosessissa käytetään runsaasti klooria. Kraanavesi haisee samalta kuin uimahallivesi Suomessa. Mielellään sitä ei juo, vaan pullovettä on hyvä harrastaa.
- Raha. Unkarin rahayksikkö on Forintti (HUF). 1 Euro on noin 280 Forinttia. Forintti ei jakaudu pienempiin osiin, vaan ainut yksikkö on Forintti. Pienin kolikko on 5 Forinttia, suurin seteli 20 000. Unkarissa käteinen raha on kova sana, ja sitä pitäisi tarjoilla aina tasasummina, unkarilaiset ovat todella nihkeitä vaihtorahojen suhteen. Se osaa välillä turhauttaa, sillä automaatista rahan nostaminen maksaa palvelumaksun, joten mielellään nostaa isomman summan kerralla, jolloin automaatti herkästi tarjoilee isoja seteleitä, kuten 10 000 Forinttia. Kahviloissa, baareissa tai ravintoloissa ei käytännössä noin isolla setelillä voi maksaa, sitä ei oteta vastaan, joten pari kertaa on ollut tilanne, ettei minulla käytännössä ole ollut rahaa, vaikka lompakossa on kymppitonnin seteli. En ymmärrä miksi noin isoja seteleitä on jaossa, kun niitä ei missään voi käyttää.
- Rahan vaihto. Etenkin Budapestissa kannattaa olla tarkkana, sillä monet rahanvaihtopisteet tekevät tilinsä huijaamalla turisteja. Vaihtokurssi saattaa olla esimerkiksi 1 € vastaan 220 Forinttia, joka on 60 Forinttia oikeaa kurssia huonompi. Joten paikallista valuuttaa kannattaa joko nostaa automaatista tai vaihtaa luotettavassa vaihtopisteessä, kuten Western Unionissa.
- Englannin kieli. Budapestissa englantia osataan pääasiassa hyvin, Miskolcissa vanhempi väestö ei sitä puhu lainkaan ja nuoremmatkin pääosin todella huonosti. Poikkeuksena toki yliopiston opettajat, joista jokainen tapaamani puhuu vähintään kohtalaista englantia, suurin osa hyvää.
- Vaihto-opiskelijoiden kurssit. Kaikille vaihto-opiskelijoille suunnatut kurssit, kuten kielikurssit on järjestetty hyvin, orientaatiossa jaetusta materiaalista löytyy luentoajat ja paikat, jotka tähän mennessä ovat pitäneet paikkansa prikulleen. Sen sijaan eri osastoilla käytännöt vaihtelevat huomattavasti, ja esimerkiksi konetekniikan puolella järjestelyt ovat heikot. Opettajiin pitää itse olla yhteydessä, eikä tämä käytännössä ole lainkaan helppoa. Suurin osa saamistani sähköpostiosotteista on vääriä ja johtuen yliopiston rakennusten remonteista, toimistot eivät myöskään sijaitse siellä, missä niiden pitäisi. Vaikka itse olen saanut jonkinlaisen yhteyden kaikkiin opettajiini, on viidestä kurssista kaksi vielä käytännössä täysiä arvoituksia. Ja menossa on kuitenkin jo kolmas kouluviikko..
Siinä joitakin huomionarvoisia seikkoja, jotka olen ensimmäisten viikkojeni aikana täällä havainnoinut. Muuten olen Unkariin kotiutunut hyvin, ihmiset ovat pääosin todella ystävällisiä ja avuliaita, vaikkei yhteistä kieltä usein olekaan. Sää on myös huomattavasti Suomen syksyä mielekkäämpi vielä tähän aikaan vuodesta. Kämppiksenikin saapui viimein perjantai-iltana, kyseessä on sangen mukavan oloinen espanjalaisjannu. Viikonloppuna on jälleen ohjelmassa matka Budapestiin, tällä kertaa perhettäni tapaamaan. Se on kyllä kaupunki, johon matkaa mielellään uudestaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti