Tervehdys taasen. Viikonloppuna oli paikallinen valtuuskunta Kotosuomesta Unkarin visiitillä, ja näin ollen viikonloppu tuli käytettyä tehokkaasti ensin Miskolciin, sen jälkeen Budapestiin tutustuen. Etenkin Miskolc teki vieraisiin vaikutuksen. Budapestin yöpymispaikka tutkailtiin ja varattiin etukäteen netistä, joten odotukset sen suhteen eivät olleet korkealla, etenkin kun hinta viiden hengen huoneistolle oli 14e / lärvi / yö. Yllätys oli kuitenkin sangen positiivinen, hostelli sijaitsi pelipaikoilla keskustan tuntumassa, noin 200 metrin päässä lähimmästä metropysäkistä. Huoneisto oli iso ja kohtalaisen hyvin varustettu sisältäen kaksi huonetta ja keittiön / ruokailutilan sekä pesuhuoneen, kaksi parveketta, littutelkkarin, jääkaapin, hellan keraamisella liedellä, leivänpaahtimen, kahvinkeittimen sekä jopa astiat. Kylpyhuoneen varustukseen kuului kylpyamme sekä pyykkikone. Henkilökunta oli ystävällistä ja englanninkielen taitoista.
Hostellin nettisivut löytyvät täältä.
Muutamia valokuvia Budapestista puolestaan löytyy täältä.
Kuten sanottu, viikonloppu vierähti nopeasti ja sunnuntaina kavereiden suunnatessa takaisin lentokentälle, oli meikäläisen aika junailla takaisin Miskolciin. Tämä viikko onkin mennyt lähinnä kouluhommia vääntäessä, viimepäivityksessäni mainitsemani esseet eivät tosiaan viimeviikolla vielä valmistuneet, joten muiden kasaantuneiden hommien ohella myös niitä on pitänyt kirjoitella. Koulutöiden suhteen sama tahti jatkunee vielä pari seuraavaa viikkoa sillä ennen joulukuun 10. päivää, jolloin lukukausi virallisesti kai loppuu, on tehtävää vielä aika runsaasti kurssien Non-traditional Machining Methods, Environmentally Friendly Manufacturing ja Advanced English teemoilta.
Kämppis ei tunnu kouluhommien suhteen stressaavan, se viettää koululla kahdesta neljään tuntia viikossa, käytännössä kaiken muun ajan joko tietokoneella tai nukkuen. Viimeviikolla tämän Espanjan sankarin vuorokausirytmi ehti vanhigossa kääntyä kokonaan päälaelleen siten, että meikäläisen herätessä kasin tienoilla luennolle, mies oli juuri käymässä unille. Tosin täytyy kyllä todeta, että kämppisten, sekä huonekaverin että vessakämppisten suhteen meikäläisellä on käynyt uskomaton säkä, kun kuuntelee käytävästä puolalaisten ja italialaisten huutoa tai tarinoita turkkilaisten palohälytyksillä väritetyistä kokkailusessioista. Näihin verrattuna meidän suomalais-espanjalais-saksalainen yhteiselomme sujuu kuin tanssi. Siis joltakulta, joka osaa tanssia.
Kouluhommien kasaantumisesta huolimatta ihan vielä ei ole meininki heittää reissaamisen suhteen pyyhettä kehään, vaan huomenna aamulla anivarhain on tarkoitus lähteä junailemaan kohti Itävaltaa ja Wieniä, jossa on meininki viettää viikonloppu täkäläisten saksalaisten vaihto-opiskelijoiden kera. Omat mielikuvani Wienistä viimekeväältä ovat sangen hyvät, saa nähdä onko aika kullannut muistot..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti